Kevät on tullut yhdessä humahduksessa puutarhoihin ja multapeukaloa alkaa kutkuttamaan siinä määrin, että jotain pitäisi päästä pihalle tekemään.
Tee puutarhan kevättyöt yhteistyössä luonnon kanssa, saat valjastettua sen supervoimat hyödyksesi. Monimuotoinen puutarha on helppohoitoinen ja tukee oman hyvinvointisi lisäksi myös luonnon hyvinvointia.

Nyt saa luvan kanssa olla laiska!

Miksi kasvit eivät luonnossa kaipaa lannoitusta, mutta puutarhassa lannoitepussit kuuluvat vakiovarustukseen? Tässä postauksessa tutustutaan siihen, miten luonnon ekosysteemit eroavat puutarhasta ja miten voit helpoilla keinoilla hoitaa puutarhaasikin siten, että se tukee tervettä, monimuotoista ekosysteemiä.

Maaliskuun kasvisuku ei kertakaikkiaan voi olla mikään muu kuin omenapuut. Ne ovat työllistäneet nyt sen verran paljon, että en ole edes ehtinyt blogijulkaisua niistä tekemään. Maaliskuu onkin kiireisintä omenapuiden leikkausaikaa - ja omenapuitahan suomalaispihoissa riittää.

Lahopuun määrän väheneminen luonnossa on yksi suurimpia syitä lajikatoon suomalaisessa luonnossa. Meillä on 4000-5000 lajia, jotka ovat riippuvaisia lahopuusta ja nämä ovat uhanalaisin yksittäinen eliöryhmä Suomessa.

Lahopuun jättäminen pihaan on yksi helpoimpia tapoja tukea luonnon monimuotoisuutta omassa pihassa.

Puut ovat puutarhan komeita jättiläisiä, jotka tarjoavat lempeää varjoa ja suojaa niin meille ihmisille kuin muillekin puutarhassa kulkeville eläimille. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, mitä puita pihassasi kasvaa. Tässä on muutama hyvä vinkki luonnonvaraisista puista, jotka ovat hyvä lisä puutarhaan.

Puutarha tai liiemmin puutarhurikaan eivät ole koskaan valmiita. Siksi hyppäsin joulukuussa takaisin koulun penkkiin opiskelemaan lumotarhuri -osatutkintoa eli luonnon monimuotoisuutta tukevaa puutarhanhoitoa AhlmanEdussa Tampereella.

Tässä julkaisussa kerron vähän opinnoistani sekä siitä, miksi luonnon monimuotoisuus on aihe, jota kannattaa puutarhassa miettiä.

Tänään vietetään Runebergin päivää, jonka tunnetuimmaksi symboliksi on noussut Fredrika Runebergin kehittämä leivonnainen. Mutta Fredrika ei ollut pelkästään tortunleipoja. Hän oli myös kirjailija, feministi ja intohimoinen huonekasviharrastaja.

Runeberginpäivän kunniaksi julkaisen uudelleen viime vuonna Huonekasviseuran jäsenlehti Peikonlehdessä julkaistun juttuni Fredrikan kasvikokoelmasta, jota pidetään edelleen yllä Runebergien kotimuseossa Porvoossa.

Helmikuun kasviheimona esittelen koisokasvit, eli Solanaceae-heimon, sillä siihen kuuluu paljon mielenkiintoisia kasveja sekä lukuisia hyötykasveja.

Koisokasvien osia päätyy harva se päivä lautasellemme, mutta heimossa on runsaasti myös sellaisia kasveja, joiden ei missään nimessä tule päätyä lautaselle. Heimoon kuuluu siis runsaasti maailmanlaajuisesti tärkeitä hyötykasveja sekä erittäin myrkyllisiä kasveja.

Huonekasviharrastuksen ekologiseen jalanjälkeen vaikuttavat monet eri tekijät. Kasvien tuotantoketju ei ole aina sieltä kestävimmästä päästä, mutta omilla valinnoillasi voit vaikuttaa siihen, miten ekologisesti kestävä oma harrastus on.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
Tammikuun kasvi on mansikka. Mikä se oikeastaan on kasvejaan, mitä uutta siitä voit oppia ja miksi mansikka on ajankohtainen kasvi tammikuussa?

Mikä on laji, mikä on lajike? Mitä muuta näistä kannattaa tietää? Puhutaan vähän sitruksista ja niiden oudoista sukutaustoista sekä vanhoista kannoista.

Huonekasvit ja joulukuusi ei ole ihan hyvä yhdistelmä ja tämä herättää huonekasvipiireissä vuosittain keskustelua. Asiasta liikkuu monenlaista tietoa, josta osa on virheellistä. Tässä postauksessa avaan aihetta tarkemmin ja kerron, mitä on etyleeni, miksi kasvit erittävät sitä, mihin se vaikuttaa ja mitä tästä asiasta kannattaa tietää ennen kuin tuo joulukuusen kotiin.

Vihannespunkki on hyvin pieni hämähäkkieläin, joka käyttää ravintonaan kasvin sokeripitoista solunestettä. Punkkeja on usein vaikea havaita silmällä, sillä aikuinen vihannespunkki on kooltaan vain noin puolen millimetrin mittainen.

Vihannespunkki ei lennä eikä ole muutenkaan liikkeissään erityisen vikkelä, mutta sen torjunta on haastavaa, sillä se vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta.

Huonekasvien ilmaa puhdistava vaikutus on sitkeässä elävä myytti, jossa on vain osa totuutta. Huonekasvit voivat myös allergisoida ja aiheuttaa oireita monin eri tavoin.

Tässä postauksessa tutustutaan erilaisiin tapoihin, jolla huonekasvit voivat allergisoida sekä keinoihin välttää allergiset reaktiot kasvien kanssa.

Talvi on aikaa, jolloin huonekasviharrastuksen vaikeustaso kasvaa ja tapoja, joilla voit tappaa kasvisi, löytyykin yhtäkkiä rutkasti lisää.
Miten pitää kasvit hengissä ja hyvässä kunnossa myös talviaikaan ja miten välttää pahimmat sudenkuopat?

Huonekasveja voidaan kasvattaa multapohjaisissa tai mullattomissa kasvualustoissa. Mullattomat kasvualustat ja niinkutsuttu passiivihydrokasvatus on lisääntyneet viimeaikoina. Miten kasvualusta vaikuttaa kasvien hoitoon ja mitä näistä asioista kannattaisi tietää?

Turpeen käyttö puutarha-alalla on ongelmallista, mutta vaihtoehtoja on vähän. Mitä voi pieni ihminen tehdä tälle kaikelle? Mitä puutarhuri ajattelee Elokapinasta?
Sukelletaan syvälle turpeeseen, tutustutaan siihen, mitä se on ja miksi se on ongelmallista. Mitä ovat vaihtoehdot ja mikä on niiden syntilista?

Pohjoisamerikkalaiset piiskulajit kanadanpiisku, isopiiisku ja korkeapiisku ovat olleet haitallisten, ja siten hävitettävien vieraslajien listalla vuodesta 2019 eli viisi vuotta.
Silti niitä kasvaa hyvin monessa puutarhassa. Näiden lajien tunnistaminen toisistaan voi olla vaikeaa.

Mitä nämä lajit ovat ja miten niihin pitäisi suhtautua?

Miten kotiuttaa uusi kasvi parhaalla mahdollisella tavalla ja välttää pahimmat sudenkuopat?

Pistokaslisääminen on helppo ja monelle tuttu tapa lisätä huonekasveja. Välineet siihen löytyy useimmiten joka kodista. Pistokkaita voi vaihtaa toisten harrastajien kanssa ja harrastajien keskuudessa liikkuu vaikka mitä jänniä kasveja pistokkaina. Mutta mitä pistokkaista kannattaa tietää ennen kuin hyppää täysillä tekemään? Miten voit maksimoida onnistumismahdollisuutesi?