Fredrika Runeberg huonekasviharrastuksen edelläkävijä 1800-luvulta
Tänään vietetään Runebergin päivää, jonka tunnetuimmaksi symboliksi on noussut leivonnainen, jota yleisesti pidetään Fredrika Runebergin luomuksena. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaikka torttujen resepti Fredrikan reseptikirjasta löytyikin. Leivos oli alun perin porvoolaisen kondiittorimestari Lars Henrin Asteniuksen käsialaa. Johan Lugvig Runeberg oli Porvoossa tunnettu ja suosittu hahmo sekä perso makealle, joten leivos nimettiin pian hänen mukaansa. Kymmenisen vuotta sen jälkeen kun Astenius oli leivoksensa tuonut markkinoille, se löysi tiensä Fredrikan reseptikirjaan.
Fredrika ei ollut pelkästään vaimo ja tortunleipoja. Hän oli myös kirjailija, feministi ja intohimoinen huonekasviharrastaja.
Runeberginpäivän kunniaksi julkaisen uudelleen viime vuonna Huonekasviseuran jäsenlehti Peikonlehdessä julkaistun juttuni Fredrikan kasvikokoelmasta, jota pidetään edelleen yllä Runebergien kotimuseossa Porvoossa.
Fredrika Runebergin tuoksupelargoni jatkaa elämäänsä vielä 146 vuotta alkuperäisen omistajansa kuoleman jälkeen.
Kuva: Emilia Schulman
Juttu on alun perin julkaistu Huonekasviseuran jäsenlehti Peikonlehden numerossa 2/24
Olisin halunnut tänä kesänä päästä käymää Porvoossa. Sen lisäksi, että Porvoo on kaunis kesäkaupunki, siellä sijaitsee Runebergien kotimuseo. Johan Ludvig Runeberg oli tunnettu suomalainen runoilija, jota pidetään jopa Suomen kansallisrunoilijana. Myös hänen vaimonsa Fredrika Runeberg oli taitava kirjailija, vaikka onkin jäänyt puolisonsa varjoon ja tunnetaan lähinnä tortunleipojana.
Fredrika oli monessa lajissa lahjakas ja aikaansa edellä oleva nainen. Hän oli taitava kirjoittamaan ja olikin Suomen ensimmäisiä romaanikirjailijoita sekä kuului maamme varhaisimpiin naisten oikeuksien puolestapuhujiin. Hän tunnetusti loihti herkullisia leivoksia keittiön jämäaineksista, mutta hän oli myös aikansa edelläkävijä huonekasviharrastajana, jonka voisi ehdottomasti nostaa postuumisti Huonekasviseuran kunniajäseneksi.
Puutarhurina ja pitkän linjan kasviharrastajana itseäni olisikin Runebergien kotimuseossa kiinnostaneet varsinkin huonekasvit, joita museossa on lukuisia. Erityisen upeaa näissä kasveissa on se, että hyvin monet niistä ovat Fredrikalta säilytettyä kantaa, eli hänen alkuperäisistä kasveistaan pistokaslisäämällä hengissä pidettyjä yksilöitä. Nekin, jotka eivät ole suoria klooneja hänen kasveistaan, ovat niitä samoja lajeja, joita saman talon ikkunalla kasvoi toistasataa vuotta sitten.
Pelargoniharrastajien piireissä Fredrika Runebergin tuoksupelargoni on erityisen tunnettu ja se ilahduttaa omankin kotini kuistin ikkunalla. Tuoksupelargoniksi se on erityisen sitkeä ja selviää hengissä jopa pikkupakkasista, joissa moni muu tuoksupelargoni heittää jo henkensä.
Pelargonien lisäksi Fredrikalla oli monia muitakin kasveja. Koko museota pääsee kiertelemään yllättävän sujuvasti myös museon kotisivuilla olevan virtuaalisen kierroksen välityksellä, joten upeaan kasvikokoelmaan on mahdollista tutustua, vaikka ei fyysisesti Porvooseen pääsisikään. Nämä kasvit kertovat myös hienoa ajankuvaa siitä, millaisia kasveja 1800-lukulaisen kasviharrastajan kotoa löytyi.
Fredrika RUneberg sisusti kotiaan näyttävillä huonekasveilla. Kuvakaappaus Runebergien kotimuseon virtuaalikierrokselta.
Suurta ja valoisaa salia koristaa poikkeuksellinen kokoelma huonekasveja. Ikkunan vieressä todellinen katseenvangitsija on huomattavan suurikokoinen peikonlehti. Se, että sitä löytyi jo Fredrikan kokoelmasta, kertoo omaa tarinaansa siitä, miksi peikonlehti on edelleen suosituimpien huonekasvien joukosta. Puulämmitteisissä vanhoissa taloissa on nimittäin ollut huomattavasti kylmempi kuin meidän mukavissa moderneissa asunnoissamme, joissa voi talvellakin oleilla t-paita päällä. Kestävimmät kasvit löytyvät juuri niiden joukosta, joita isoäidit ja isoisoäidit sekä heidän äitinsä ovat kasvattaneet.
Salissa on myös komeankokoinen jukka sekä eksoottinen peikonkämmen eli pariliuskavehka (Thaumatophyllum bipinnatifidum) sekä useampi suuri ja komea kriinumi. Kun salista katsoo avoimien ovien läpi seuraaviin huoneisiin, voi huomata, että suuria ja komeita kasveja on jokaisella ikkunalla. Valikoimaa on paljon, mutta upeat peikonlehdet, peikonkämmenet ja kriinumit toistuvat monessa huoneessa.
Seuraavasta huoneesta löytyy edelleen monesta kodista löytyviä, tuttuja mehikasveja: rahapuu, aaloe sekä lehtikaktus. Ikkunalaudalta löytyy myös huonekumipuu, tuonenkielo, kliivia sekä hieman yllättäen kookospalmu, joka on erittäin hankalan huonekasvin maineessa.
Pelargoneja löytyy toki monelta ikkunalta sekä tietenkin se erittäin komea ja suurikokoinen tuoksupelargoni. Tämän nähdessäni voin lähes haistaa kuvan. Onneksi voin vahvistaa kokemusta haistelemalla omaa tuoksupelargoniani, joka jakaa tämän upean kasvin kanssa täsmälleen saman DNA:n. Tältä siis Runebergien kotonakin tuoksui.
Salin toisella puolella olevasta punaisella kankaalla verhotuilla huonekaluilla sisustetusta huoneesta löytyy jykevän valkoisen kukkajalustan päältä runsas ja kauniisti kukassa oleva joulukaktus. Ikkunasta kun vilkaisee ulos, niin virtuaaliesittely onkin selvästi kuvattu viileään vuodenaikaan, sillä ulkona avautuu maisema, jota koristavat lehdettömät puut.
Hieman yllättäen ne tutut jokaisen isoäidin kasvit, kuten enkelinsiipi, juorut ja paavalinkukat loistavat poissaolollaan. Liekö syynä se, että Fredrika oli sitä jokamummoa rikkaampi ja yläluokkaisempi ja hänellä oli pääsy eksoottisempiin kasveihin vai jokin muu. Tai ehkäpä kaikkia näistä ei vaan vielä tunnettu Suomen huonekasvipiireissä silloin vielä.
Joka tapauksessa kasvikokoelma on vaikuttava ja sikäli, jos on mahdollista matkustaa suoraan Runebergien kotimuseoon kauniissa vanhassa Porvoossa, niin se on ehdottomasti reissu, joka kannattaa tehdä.
Fredrika Runebergin tuoksupelargini on harrastajapiireissä erittäin haluttu, jonka vuoksi museon pelargonit altistuvat jatkuvalle pistokkaiden varastelulle. Tähän kohtaan lienee järkevää muistuttaa, että legenda, jonka mukaan varastetut kasvit kasvavat paremmin, ei pidä paikkaansa. Jos himoitset Fredrikan historiallista pelargonia itsellesi, löytyy sen taimia toisinaan esimerkiksi Pelargonitaivaan nettikaupasta sekä toki pelargoniharrastajien kokoelmista.
