Helmikuun kasviheimo: Koisokasvit (Solanaceae)
Peruna, tomaatti ja paprika ovat koisokasveja. Kuva: Unsplash
Rikon omaa sääntöäni heti. Vielä tammikuussa väitin esitteleväni kuukauden kasvisukuja ja heti helmikuussa hypättiin taksonomisessa luokittelussa yksi pykälä ylöspäin ja puhummekin kasviheimosta. Heimo siis jakautuu sukuihin ja suvut lajeihin.
Helmikuun kasviheimoksi valitsin koisokasvit, eli Solanaceae-heimon, sillä siihen kuuluu paljon mielenkiintoisia kasveja sekä lukuisia hyötykasveja, joihin on syytä kiinnittää tässä vaiheessa vuotta huomiota, jos niitä haluaa kasvattaa tulevana kesänä.
Koisokasvien osia päätyy harva se päivä lautasellemme, mutta heimossa on runsaasti myös sellaisia kasveja, joiden ei missään nimessä tule päätyä lautaselle. Heimoon kuuluu siis runsaasti maailmanlaajuisesti tärkeitä hyötykasveja sekä erittäin myrkyllisiä kasveja.
Postaus sisältää affiliate-mainoslinkkejä. Käytän näitä erittäin säästellen, mutta tässä postauksessa koin tämän tarpeelliseksi. Jos ostat tuotteen linkin kautta, saan siitä pienen provision. Affiliate-linkit on merkitty tähdellä*.
Hyödylliset koisokasvit
Perunan kukka on koisokasveille hyvin tyypillinen. Violetteja mukuloita kasvattavalla lajikkeella kukkakin saattaa olla violetti. Kuva: Emilia Schulman
Tutuista ruokakasveista peruna, tomaatti, paprika ja munakoiso kuuluvat koisokasveihin. Näiden lisäksi koisokasveista syötäviä ovat vähän vähemmän tutut tomatillo eli puutomaatti, pepino, karviaiskoiso eli ananaskirsikka tai inkamarja sekä lääkekasvina tunnettu rohtokoisio eli ashwagandha.
(Ashwagandha on ollut itselleni useampaan otteeseen hyödyksi stressaavina ja kiireisinä aikoina, jolloin on monta rautaa tulessa ja paineet ovat kovat. Se on auttanut nukkumaan levollisemmin ja selvästi nostanut paineensietokykyäni. Pitkiä aikoja sitä tietenkään ei pidä käyttää, kuten ei mitään kasvirohdosta, mutta toivottavasti kenelläkään ei myöskään ole kovin pitkäkestoisia stressaavia ajanjaksoja elämässään. Eli lämmin suositukseni Harmonia KSM66-valmisteelle*.)
Karviaiskoisolla on sievä kukka. Kuva: Emilia Schulman
Peruna, tomaatti, paprika ja munakoiso kuuluvat marjakoisojen sukuun, jonka nimi viittaa siihen faktaan, että kaikkien näiden kasvien hedelmä on kasvitieteellisesti marja. Kaikkien näiden kasvien vihreät osat ovat myös vaihtelevissa määrin myrkyllisiä. Myrkyllisin näistä lienee peruna, jonka vihreistä osista voi tulla voimakkaitakin myrkytystiloja.
Myrkyillä on kuitenkin tärkeä tehtävä kasvissa ja se on suojata kasvia tuholaisia vastaan. Tässä lajissa niin perunalla kuin tomaatillakin menee varsin hyvin, sillä niihin ei yleensä tuholaiset iske. Näillä kasveilla erilaiset kasvitaudit, kuten virukset ovat paljon isompi ongelma.
Tomaatti ja paprikat kuuluvat monen kotipuutarhurinkin kasvatusrepertuaariin, mutta ehkä tänä kesänä voisi kokeilla jotain uutta? Munakoiso ja ananaskirsikka ovat yhtälailla kivoja kasvatettavia.
Pikkupetunia on helppohoitoinen kesäkukka. Tässä kerrottukukallinen lajike. Kuva: Emilia Schulman
Koristeena käytetyt koisokasvit
Puutarhan koristekasveissa ja huonekasveissakin koisokasveilla on tärkeä rooli, sillä niihin kuuluvat petuniat, pikkupetuniat, piispankukat, perhoskukat sekä tohtorinkukat.
Näistä petuniat ja pikkupetuniat ovat molemmat kenties kiitollisimpien kesäkukkien joukossa ja viihtyvät monenlaisissa paikoissa. Pikkupetunia lukeutuu niihin kesäkukkiin, joita suosittelen herkästi asiakkaille, sillä sen kanssa ei voi mennä kauheasti metsään.
Petunia on “pikkuserkkuaan” näyttävämpi, mutta vaatii kuihtuneiden kukkien jatkuvaa pois nyppimistä näyttääkseen hyvältä. Pikkupetuniaa sen sijaan ei tarvitse nyppiä, vaan se varistaa kuihtuneet kukat itse pois.
Pasuunakukka (Brugmansia) Wienin talvipuutarhassa.
Kuva: Emilia Schulman
Vaaralliset koisokasvit
Puutarhakasveina on kasvatettu myös sellaisia koisokasveja, jotka ovat huomattavan myrkyllisiä ja varmasti osin sen vuoksi ne ovat nykyisin vähemmän suosittuja. Osalla niistä on myös synkkä maine salamurhien ja myrkytysten välineenä. Tällaisia ovat muun muassa hulluruoho, hullukaali, belladonna, skopolia ja pasuunakukka. Myös tupakka kuuluu myrkyllisiin koisokasveihin.
Perunakin on suurimmaksi osaksi myrkyllinen. Sen vihreät osat sekä pieni tomaattia muistuttava hedelmä sisältävät solaniini-nimistä glykoalkaloidia, joka aiheuttaa syötynä muun muassa päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua, ripulia, vatsakipua ja pahimmillaan kuumetta, rytmihäiriöitä, tajuttomuutta ja jopa sydänpysähdyksen.
Taannoin koiranruuan aiheuttamat mystiset sairastapaukset johtuivat nimenomaan raa’an perunan solaniinista.
Monissa koisokasveissa myrkyt toimivat varsinkin perhosentoukkien tekemiä tuhoja vastaan, sillä nälkäiset toukat voivat tuhota ison ja elinvoimaisenkin kasvin hyvin nopeasti. Esimerkiksi tupakan (koisokasvi sekin!) sisältämä nikotiini päihdyttää perhosentoukat ja tekee niiden liikkeistä erittäin hitaita, jolloin niistä tulee saalistajille erittäin helppo suupala ja jos niitä on vielä samassa kasvissa useita, ei juuri helpompaa ateriaa voi kuvitella. Nikotiinista päihtyneet perhosentoukat myös erittävät saalistajille helposti tunnistettavaa hajua, jonka avulla ne löytävät avuttomat uhrinsa.
Nikotiinia on käytetty kasvinsuojeluaineena kasvihuoneissa, sillä se on hyönteisille huomattavan myrkyllistä jo pieninä annoksina. Tupakkavesi olisikin erittäin hyvä ja luonnonmukainen torjunta-aine, mutta sen käytöstä on silti luovuttu. Tupakalla nimittäin esiintyy erittäin yleisenä tupakan mosaiikkivirus (joka muuten oli ensimmäinen koskaan löydetty virus), joka tarttuu helposti muihin kasveihin. Virus levisi laajasti useisiin hyöty- ja koristekasveihin juurikin tuotantokasvihuoneilla tapahtuneen tupakkaveden käytön vuoksi, jonka takia virus aiheuttaa edelleen harmia.
Mosaiikkivirus on tupakalla niin yleinen, että se kannattaa ottaa huomioon, jos tupakoit ja käsittelet paljon kasveja. Virus ei tuhoudu, kun tupakan lehdet kuivataan ja se voi levitä käsien välityksellä muihin kasveihin. Jos siis käsittelet tupakkaa, pese aina kätesi ennen kuin kosket eläviin kasveihin.
Sittemmin nikotiinin pohjalta kehitettiin erilaisia synteettisiä torjunta-aineita, neonikotinoideja, joita on käytetty kasvinsuojeluaineina. Nykyisin näidenkin käytöstä on luovuttu, sillä ne ovat kasvituholaisten lisäksi erittäin myrkyllisiä myös pölyttäjille ja muille hyötyhyönteisille.
Koisokasvit lääkkeinä
Belladonna eli lemmonmarja Wienin kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Emilia Schulman
Koisokasvien sisältämiä myrkyllisiä yhdisteitä on käytetty runsaasti myös lääketieteessä. Esimerkiksi belladonnaa, jonka mehua historian naiset pudottivat silmiinsä saadakseen niistä suuret ja tummat, hyödynnetään nykyisin silmälääketieteessä aivan samaan tarkoitukseen, joskin siitä on eristetty vaikuttava aine atropiini helpommin ja turvallisemmin käytettävään muotoon. Atropiinia sisältävien silmätippojen avulla voidaan tutkia silmiä helpommin, sillä ne lamaavat pupillin kokoa säätelevien lihasten toimintaa tilapäisesti, jolloin pupilli ei supistu kirkkaassakaan valossa. Atropiinia käytetään myös lääkkeenä esimerkiksi sydämen harvalyöntisyyteen.
Tällaiset lääkkeet lukeutuvat kuitenkin niihin, joiden kanssa on toimittava äärimmäisellä huolellisuudella, sillä liian suuret annokset ovat vaarallisia.
Sanomattakin siis selvää, että vaikka koisokasvien heimosta löytyy lääkekasveja, nämä eivät ole niitä omin päin käytettäviä lääkekasveja, vaan niiden turvallinen käyttö vaatii vaikuttavien aineiden eristämistä, jotta vältytään vaaratilanteilta.
Esikasvata nyt!
Koisokasvit ovat isossa roolissa monessa kotipuutarhassa ja niitä on helppoa kasvattaa siemenestä. Monet näistä kuitenkin tarvitsevat paljon aikaa kasvaakseen. Jos siis haluat ensi kesänä nauttia omista tomaateista, paprikoista, chileistä, munakoisoista tai ananaskirsikoista, on esikasvatus syytä aloittaa nyt.
Jos haluat kokeilla jotain erikoista, voit kasvattaa myös perunaa siemenestä, joita voi tilata eurooppalaisilta siemenmyyjiltä. Löydät näitä käyttämällä hakusanaa “true potato seed”. Perunan kasvattaminen siemenestä on mielenkiintoinen, joskin erittäin hidas projekti.
Tule aloittamaan kevään esikasvatukset yhdessä!
Kun haluat sukeltaa esikasvatuksen saloihin ja tehdä kerrankin kevään kylvöt ajoissa, voit hypätä mukaan Millefolian Kylväen kohti kevättä -työpajoihin, jotka järjestetään nyt helmikuun ja maaliskuun alun aikana.
Osallistu livenä tai verkossa, opi oikeat kylvötekniikat ja aloita kevät jo nyt!
