Joulukuusi ja etyleeni

Huonekasvit ja joulukuusi ei ole ihan hyvä yhdistelmä. Siksi meillä ei tänäkään vuonna ole perinteistä kuusta kotona. Vuosien varrella olen kokeillut erilaisia vaihtoehtoja ja nyt olen löytänyt itselleni parhaan vaihtoehdon, josta enemmän tämän postauksen lopussa.

Joulukuuset ja etyleeni herättävät huonekasvipiireissä vuosittain keskustelua ja nyt on taas mitä mainioin aika puhua tästä. Asiasta liikkuu monenlaista tietoa, josta osa on virheellistä. Tässä postauksessa avaan aihetta tarkemmin ja kerron, mitä etyleeni on, miksi kasvit erittävät sitä, mihin se vaikuttaa ja mitä tästä asiasta kannattaa tietää ennen kuin tuo joulukuusen kotiin - jos siis kotona on paljon kasveja, kuten sinulla ehkä on, koska luet tätä.

Kasvit kommunikoivat keskenään

Kasvit viestivät keskenään muun muassa erittämällä ilmaan kaasumaisia kasvihormoneja. Näillä voidaan viestiä monenlaisista ympäristössä tapahtuvista asioista, mutta kenties tärkeintä on voida varoittaa muita kasveja lähestyvästä vaarasta. Siksi näitä hormoneja erittyy eniten silloin, kun kasvi on stressaantunut. Stressiä kasveille aiheuttavat esimerkiksi kuivuus, taudit ja tuholaiset sekä muut poikkeavat tapahtumat. Ilmaan haihtuvilla kemiallisilla signaaleilla ne voivat viestittää tästä hädästään muille, jotta muut pystyisivät varautumaan tähän paremmin. Kasvit ovat kehittyneet kasvamaan yhteisöinä, sillä kun ne kasvavat tiiviisti keskenään, ne suojaavat toinen toistaan. Laumassa yksittäinen kasvi ei ole yhtä suuressa vaarassa. Siksi kasvien on oltava sosiaalisia ja kyettävä kommunikoimaan keskenään. Ilmaan haihtuvien hormonien lisäksi ne kommunikoivat juuristossa erittyvien aineiden avulla, jotka kulkevat niin maaperässä kuin sienirihmastojen välitykselläkin kasvilta toiselle. Huonekasvit eivät kuitenkaan yleensä kommunikoi juuristollaan, koska jokainen kasvaa säntillisesti omassa ruukussaan, mutta haihtuvien aineiden avulla kommunikointi toimii silti.

Kellastuneista ja kuolevista lehdistä erittyy etyleeniä.

Muun muassa pudonneista lehdistä erittyy runsaasti etyleeniä. Etyleeni myös kiihdyttää lehtien putoamista.
Kuva: Emilia Schulman

Yleisin ja ehkä parhaiten tunnettu kasvien ilmaan erittämä stressihormoni on etyleeni, jolla on monta tehtävää kasvissa. Yksi niistä on hedelmien kypsyttäminen sekä lisääntymisen nopeuttaminen ääriolosuhteissa. Kasvit, kuten monet muutkin eliöt, lisääntyvät enemmän ääriolosuhteissa. Tämä on aivan luonnollista, sillä jos vaikuttaa siltä, että eliö ei ehkä itse selviä hengissä, on kätevintä hankkia jälkikasvua - ja äkkiä. Tämä on huomattavissa kasvien lisäksi myös eläimissä. Jos epäilet, niin voit muistella sitä, miten muutama vuosi taaksepäin alkoi syntymään “koronavauvoja”.

Erittäin paljon etyleeniä kasvi erittää silloin, kun se on kuolemassa. Se viestii ympärillä oleville kasveille, että sillä menee nyt tosi huonosti ja muidenkin kannattaa pelastautua vielä kun voi.

Kasveilla on lisääntymisen lisäksi toinenkin hieno keino ääriolosuhteista selviämiseen. Jos vaikuttaa siltä, että henki voi lähteä, voi aina luopua ylimääräisistä ruumiinosista. Eläimille tämä ei ole mahdollista, vaikka toki se mahdollistaisikin vähemmällä energialla selviämisen, jos voisi pudottaa vaikka raajan tai pari ja kasvattaa uudet sitten, kun ravintoa on taas paremmin saatavilla.

Kun kasvi havaitsee ilmassa kohonneita etyleenipitoisuuksia, se saattaa siis myös ruveta ottamaan lehdistä talteen niissä olevia ravinteita, joka aiheuttaa lehtien kellastumista sekä pudottamaan ylimääräisiä lehtiä selvitäkseen hengissä stressaavien aikojen yli.


Joulukuusen hätäsignaalit

Joulukuusi saattaa olla haitaksi huonekasveille.

Joulukuusi viestii stressistään muille kasveille kaasumaisilla hormoneilla. Kuva: Juhani Latoniemi

Kun tuot joulukuusen sisään, tuot kotiisi suurikokoisen kuolevan kasvin. Havukasvit tuppaavat kuoleman kielissä erittämään etyleeniä vieläpä varsin paljon. Tällöin kuusi välittää ympärillä oleville kasveille viestiä siitä, että elinolosuhteet ovat todella huonot ja vesi loppuu ihan justiinsa. Onhan tämä kuusi juuri menettänyt koko juuristonsa ja yrittää sinnitellä hengissä imemällä vettä katkaistulla varrellaan. Sen on säännösteltävä itse vettä sulkemalla lehtiensä ilmarakoja ja se viestii kasvihormonien avulla muillekin kasveille, että näin kannattaa toimia.

Kasvit ovat eri tavalla herkkiä etyleenin vaikutuksille, mutta toiset voivat reagoida siihen voimakkaastikin. Tämä voi aiheuttaa lehtien putoamista, kukkien nopeampaa kuihtumista sekä jopa kasvien kuoleman. Toisille se voi aiheuttaa ainoastaan tilapäistä veden säännöstelyä, jolloin kasvin vedentarve vähenee, sillä se on lakannut haihduttamasta. Tämä ei ole vaarallista, ellet jatka kasvin kastelua kuten ennenkin. Jos taas kastelet edelleen normaalisti, saattaa kasvualustaan kertyä liikaa vettä. Liika vesi kasvualustassa taas aiheuttaa sinne hapettomat olosuhteet, joissa juuristo ei pysty hengittämään, jolloin juuret alkavat vähitellen tukehtumaan ja kuolemaan. Hapettomissa olosuhteissa puolestaan viihtyvät hyvin bakteerit, jotka aiheuttavat juurimätää, joka leviää koko juuristoon ja viimeistelee kasvin kuolemaan johtavan prosessin.

Mikäs sitten on vaihtoehto?

Jos haluat välttää ylimääräisen etyleenistressin kasveillesi joulun aikaan, sinulla on useita vaihtoehtoja. Jos haluat oikean joulukuusen, sijoita se eri huoneeseen huonekasvien kanssa. Jos kasveja on joka huoneessa, ehkä voit siirtää yhdestä huoneesta kasvit jouluevakkoon toiseen huoneeseen. Muista tuulettaa huone, jossa joulukuusi on.

Toinen helppo vaihtoehto on toki muovikuusi, jotka tuntuvatkin yleistyvän kovaa vauhtia. Pitkällä aikavälillä muovikuusikin muuttuu jopa ekologisemmaksi kuin oikea kuusi, jos sitä käytetään useita vuosia.

Jos kuitenkin kaipaat oikean kuusen tuntua, on norfolkinaraukaria eli huonekuusi mainio vaihtoehto. Se näyttää kuuselta, se on vihreä ja elävä ja mikä hienointa - sitä voidaan pitää eräänlaisena elävänä fossiilina. Vaikka täsmälleen samaa lajia ei olla voitu jäljittää historiassa valtavan pitkälle, on araukarioiden heimoon kuuluvia kasveja kasvanut jo dinosaurusten aikana, noin 200 miljoonaa vuotta sitten.

Huonekuusi viihtyy parhaiten hieman viileämmässä, joten se on mainio kasvi esimerkiksi vanhojen talojen asukkaille, mutta kunhan tasaisesta kastelusta pitää huolen, saa siitä kerrostaloasuntoonkin pitkäikäisen kaverin. Jos kasvualusta tai huoneilma kuivuu liikaa, se saattaa kuitenkin alkaa pudottelemaan neulasia.


Opi tuntemaan kasvisi!

Mitä kaikkea muuta kasvien sisällä tapahtuu?

Kun haluat oppia tuntemaan paremmin sitä, millainen kasvien hormonitoiminta on ja mitä muuta niiden sisällä tapahtuu, niin Huonekasvibiologiaa -verkkokurssille on koottuna kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää - ja vähän enemmänkin.

Tiivistetymmin asia löytyy Huonekasvibiologiaa-kirjasta, jota myydään myös erikseen.

Loppuvuoden aikana tehtyihin kurssitilauksiin saat kauniin ja käytännöllisen suurennuslasikorun kaupan päälle!

Edellinen
Edellinen

Puutarhuri selittää: Laji ja lajike

Seuraava
Seuraava

Huonekasvien tuholaiset: vihannespunkki