Nurmikko - pihan vaikeahoitoisin istutus.
Ruohonjuuritasolla. Mitä pihanurmi oikeastaan on?
Ennen kuin julkaisin uuden Puutarhakartoituspakettini, tein potentiaalisille asiakkaille kyselyn siitä, millaisiin puutarhapulmiin he kaipaisivat neuvoja ja mitkä ovat heidän pihansa ongelmakohtia.
Nurmikko tuli muutamissa vastauksissa esiin. Siitä joko haluttiin siisti ja huolitellun näköinen tai sitten siitä haluttiin eroon.
Nurmikko tuottaakin pihan omistajille usein monenlaista huolta, eikä ihme. Se ei nimittäin ole millään tavalla helppohoitoinen elementti pihassa, vaikka niin voisi luulla, kun lähes jokaista pihaa sellainen koristaa.
Mikä nurmikko oikeastaan on?
“Nurmikko” ei viittaa mihinkään yhteen tiettyyn kasviin, vaan se koostuu yleensä seoksesta erilaisia heinäkasveja. Yleisimpiä näistä ovat italian- ja englanninraiheinää sisältävät seokset, mutta mukana voi olla myös esimerkiksi lampaannataa, punanataa tai niittynurmikkaa. Englanninraiheinä on muuten se sama kasvi, jota kasvatetaan pääsiäisenä rairuohona.
Nämä lajit ovat valikoituneet nurmiseoksiin siksi, että ne kestävät paljon. Ja kovilla nurmikko onkin. Sen päällä kävellään ja juostaan, sitä leikataan ja sen haluttaisiin kasvavan niin paahteessa kuin varjossakin. Kasvit ovat toki hyviä uusiutumaan ja se on yksi niiden ehdottomia etuja meihin eläimiin verrattuna. Jos minulta leikataan puolet kehosta pois, edessä on väistämätön kuolema. Jos heinästä leikataan puolet pois, se kasvaa takaisin entisiin mittoihinsa hetkessä - ja usein vielä vain entistä sitkeämpänä.
Nurmikon haasteet
Tässä näkyy nurmikon todellisuus. Heinäkasvien lehtien kärjet ovat ruskistuneet ruohon leikkaamisen seurauksena Ruohonleikkuri ei leikkaa ruohoa kovin siististi, vaan ennemmin repii heinät poikki.
Jatkuva leikkaaminen ja uudelleenkasvaminen kuitenkin kuluttaa todella paljon kasvin energiaa ja pieni heinäkasvi ei pienillä lehdillään yhteytä kovin paljon - varsinkin kun niitä leikataan. Siksi sen pitäisi saada maaperän kautta erittäin runsaasti ravinteita, jotta se jaksaisi tätä jatkuvan uusiutumisen sykliä. Nurmen lannoittaminen kuitenkin unohtuu monilta, vaikka se on tuuhean ja kauniin nurmikon saavuttamiseksi lähes välttämätöntä. Ei ehkä vuosittain, mutta jos nurmikon kasvu näyttää hiipuvan, niin sille on hyvä antaa lisävoimaa pussista.
Nurmikon toinen suuri haaste on maaperän tiivistyminen. Nurmikkoa usein kylvetään alueille, joita tallataan ja jotka ovat muutenkin kovalla kulutuksella. Mitä enemmän maassa kävellään, sen enemmän se tiivistyy. Ja kun se tiivistyy, sieltä katoavat ilmataskut.
Ilmataskuista ja juurien hyvinvoinnista on paljon asiaa Huonekasvibiologiaa -verkkokurssillani ja -kirjassani ja nämä aiheet ovatkin monille huonekasvi-ihmisille tuttuja, mutta jostain syystä puutarhaan liittyen niistä ei puhuta yhtä paljon. Ehkä siksi, että maan tiivistyminen aiheuttaa ongelmia paljon nopeammin ruukussa kuin puutarhassa, mutta se ei toki tarkoita sitä, etteikö se aiheuttaisi ongelmia ennen pitkää myös puutarhassa.
Kun kasvi kasvaa, sen soluissa tapahtuu soluhengitystä. Soluhengitys on päinvastainen tapahtuma kuin yhteyttäminen ja tässä reaktiossa kasvi ottaa käyttöönsä yhteyttämisessä tuotetun energian. Ja kun nurmea leikataan paljon ja sen on kasvettava paljon ja käytettävä paljon energiaa, niin myös soluhengitystä tapahtuu paljon. Saatat tietää, että yhteyttämisessä kasvi ottaa sisään hiilidioksidia ja siitä vapautuu ilmaan happea. Vähemmän tuttu asia on se, että kasvi hengittää myös toiseen suuntaan - nimittäin soluhengityksessä, jossa se ottaa happea sisään ja siitä tulee hiilidioksidia ulos. Soluhengitystä tapahtuu erityisen paljon kasvin aktiivisesti kasvavissa osissa, vauriokohdissa sekä juurissa.
Nurmikossa tätä kaikkea on paljon. Se kasvaa aktiivisesti kaiken aikaa ja leikkaaminen tuottaa siihen suuren määrän vauriokohtia. Hyvinvoiva juuristo taas on terveiden ja hyvinvoivien kasvien elinvoiman perusta.
Kun maa tiivistyy, ilmataskut katoavat. Kun tiiviiseen maahan sataa vettä, siellä ei ole happea. Kun maassa ei ole happea, kasvien juuret eivät voi hengittää ja kun ne eivät hengitä, ne tukehtuvat ja niiden kasvu lakkaa. Kuolleet kasvien juuret alkavat hajoamaan maassa ja tämän seurauksena siellä saattaa alkaa viihtymään sellaiset bakteerit, jotka alkavat tuhoamaan terveitäkin juuria, jos olosuhteet vain ovat näille bakteereille oikeat - eli hapettomat.
Mitä voit tehdä pelastaaksesi nurmikon?
Jos maaperä on tiivistynyt ja nurmikkosi voi huonosti, siihen saattaa alkaa kasvamaan helposti sammalta. Sammal voi kieliä myös maaperän liiallisesta happamoitumisesta, mutta sammal viihtyy hyvin myös tiiviin maan päällä. Sammalella ei nimittäin ole juuria, joten se ei välitä siitä, onko maa tiivistä vai ei. Se välittää siitä, että maa on sopivan kosteaa.
Kun nurmikko sammaloituu, joudut valitsemaan reittisi: lähdetkö pelastamaan nurmikkoasi vai annatko sen sammaloitua?
Jos valitset sammaloitumisen, niin sinun ei tarvitse tehdä juuri mitään.
Nurmikko sammaloituu, kun maaperä tiivistyy, happamoituu ja heinäkasvit alkavat voida huonosti.
Sammal on erittäin vaatimatonta kasvupaikkansa suhteen, vaikkakin parhaiten se viihtyy happamassa, kosteassa ja varjoisessa. Riippuen siitä, miten pihaasi käytät, nurmikon saattaa voida hyvinkin korvata sammalella. Sammal ei juurikaan hoitoa vaadi ja on ihanan pehmeää.
Sammalet ovat niinkutsuttuja sekovartisia kasveja, joilla ei ole juuria. Sekovarsi on erilaistumaton kasvin osa, josta ei varsinaisesti voida erottaa kasvin eri osia, kuten lehtiä ja vartta. Tällaiset kasvit ovat kehittyneet maailmaamme jo kauan ennen versokasveja, joten ne tulevat toimeen varsin vähällä.
Sammal tukahduttaa vähitellen nurmikon, jos annat sen tehdä niin. Sammalen kasvua voit myös edistää. Yksi helppo keino on kerätä (luvan kanssa!) sammalta ja tehdä siitä ja piimästä sauvasekoittimella levitettävissä oleva massa. Tätä massaa voit levittää kaikkialle, minne haluat sammalta kasvavan. Sammal nimittäin ei pahastu kovin paljon siitä, että rikot sen rakenteen, vaan se pystyy lähtemään uudelleen kasvuun pienistäkin paloista.
Eri sammallajit viihtyvät erilaisissa paikoissa, joten kannattaa valita sammaleksi jotain sellaista, joka kasvaa verrattain matalana ja jokseenkin samanlaisissa kasvuolosuhteissa kuin mitä pihallasi on tarjolla. Parasta on tietenkin, jos pystyt lisäämään siellä jo kasvavia sammalia. Voit käyttää tätä sammal-piimämassaa myös nurmikon aukkokohtien paikkaamiseen. Samaa massaa voit levittää myös esimerkiksi kivien päälle, jos haluat sammalta niihinkin.
Entä jos haluat pelastaa nurmikkosi?
Jos nurmikko on mennyt huonoon kuntoon, etkä halua sammaloida sitä, se tarvitsee nyt hoitotoimenpiteitä. Maahan on saatava lisää ilmaa, jotta nurmikasvien juuret voisivat paremmin. Ilmataskuja voidaan lisätä nurmikonilmaajalla eli pystyleikkurilla. Tämä on ruohonleikkuria erehdyttävästi muistuttava laite, mutta sen sijaan, että siinä olisi vaakasuunnassa liikkuvat terät, jotka katkaisevat ruohon, siinä on pystyssä liikkuvat terät, jotka iskevät ilmareikiä maahan. Ilmaaja ei siis leikkaa nurmikkoasi, vaan se leikkaa maata. Ennen nurmikonilmaajan käyttöä nurmi kannattaakin leikata tavallisella ruohonleikkurilla.
Ilmaajia voi ostaa omaksi tai vuokrata työkaluvuokraamoista. Esimerkiksi K-Raudalla näyttäisi olevan ihan hyvä valikoima erilaisia ilmaajia erilaisiin tarpeisiin. Ilmaajaa ei ole kuitenkaan pakko ostaa itselle, vaan niitä saa usein myös vuokrattua työkonevuokraamoista. Täällä Tampereella ilmaajia vuokraa esimerkiksi HRK Konevuokraamo.
Työnnettävän nurmikonilmaajan käyttö tapahtuu aivan samaan tapaan kuin ruohonleikkurinkin. Sillä ajetaan koko nurmikko tasaisesti läpi. Ihan yhtä usein toimitusta ei kuitenkaan tarvitse toistaa kuin ruohon leikkuuta ja siksi koneen vuokraaminen voikin olla monessa tapauksessa järkevämpi vaihtoehto kuin omaksi ostaminen. Tai ehkä naapureiden tai tuttujen kanssa ilmaajan voi hankkia yhdessä?
Nurmikon ilmaamiseen on muitakin keinoja, kuten nurmikonilmauskengät tai varrelliset, käsin käytettävät ilmaimet. Ne saattavat soveltua hyvin pienelle nurmialueelle, mutta olen kuullut niistä myös sen verran huonoja kokemuksia ja niiden kanssa sattuneita onnettomuuksia, että ihan täysin sydämin ei voi näitä suositella. Jos haluat ilmata pientä nurmialuetta, voit tehdä siihen reikiä myös esimerkiksi talikolla.
Kun nurmi on ilmattu, siihen on hyvä viskellä lannoitetta, jos lannoittaminen on jäänyt tekemättä. Lannoitteeksi käy mikä tahansa tavallinen puutarhan kesälannoite ja pakkauksista löytyy näiden käyttöön hyvät ohjeet. Itse suosin orgaanisia lannoitteita aina kun mahdollista. Orgaanisest lannoitteet on valmistettu eloperäisestä aineksesta, kuten kompostoidusta kasvijätteestä sekä eläinten lannasta. Nämä siis yleensä haisevat - varsin orgaaniselle - mutta ovat ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Orgaaniset lannoitteet myös tukevat maaperän pieneliöstöä.
Vanhalle nurmikolle tekee hyvää myös kalkitseminen ja kalkin voi heitellä nurmelle yhtä aikaa lannoitteen kanssa. Kalkkia tarvitaan maaperän pH:n tasapainottamiseen. Kasvien kasvaminen ja niiden ravinteidenoton monimutkaiset kemialliset prosessit happamoittavat vähitellen maata ja jos pH laskee riittävän alas, se tukee enemmän sammalten kuin nurmikon kasvua. Kalkki on emäksistä ja sen avulla saadaan maaperän pH lähemmäs neutraalia.
Maaperän pH:n voit halutessasi mitata myös pH-mittarilla tai pH-testillä, joita saa esimerkiksi rautakaupoista tai puutarhamyymälöistä.
Onko nurmikolle vaihtoehtoja?
Monilajinen niitty on yksi vaihtoehto nurmikolle. Nurmikosta voi myös korvata osan niittykasveilla.
Jos haluat nurmikostasi eroon, mutta et myöskään halua sammaloida sitä, on sinulla silti monta hyvää vaihtoehtoa! Nurmikon voi korvata kukkivilla niittykasveilla, jolloin tuet myös pölyttäjiä ja ympäröiviä ekosysteemejä. Niityn perustaminen ei ole ihan vaivatonta, sillä maaperä pitäisi ensin saada köyhtymään. Tämä sujuu kätevästi keräävällä ruohonleikkurilla, jolla nurmi ajetaan lyhyeksi moneen kertaan ja ruohosilppu viedään muualle, esimerkiksi käytetään katteena muille istutusalueille.
Ruohokate on yksi parhaita keinoja rikkaruohoja vastaan niin kukkapenkeissä kuin kasvimaallakin ja siitä vapautuu tasaisen hitaasti uusia ravinteita maahan. Käytän itse ruohokatetta lähes kaikkialla pihassani, mihin sitä vaan voi työntää. Lisäksi ruohosilppu on hyvää materiaalia kompostiin ja se laittaa kompostoitumisprosessiin vauhtia.
Kun maaperästä on saatu ravinteita pois, voidaan siihen kylvää niittysiemenseos. Näitä saa esimerkiksi Suomen Niittysiemeneltä, joilta löytyy niittyseos paikkaan kuin paikkaan. Kylvin tänä kesänä omaan pihaani heidän pihaniittyseoksen kohtaan, jossa viime vuonna myllättiin maata uutta maalämpöpumppua varten ja siihen jäi ruma paljas läntti.
Nurmikon voi myös korvata valkoapilalla, joka on kasvupaikkansa suhteen paljon nurmea vaatimattomampi, eikä matalana, maanmyötäisenä kasvina tarvitse jatkuvaa leikkaamista. Valkoapila sopiikin melkein mihin tahansa ja sitä voit käyttää myös nurmikon paikkaamiseen.
Valkoapilan juurissa sijaitsevat typensitojabakteerit sitovat maaperään typpeä ilmasta, joten ne myös hoitavat ja lannoittavat maaperää. Apila onkin helppo ja edullinen askel nurmikosta kohti luonnollisempaa ja monilajisempaa puutarhaa. Ja jos myöhemmin haluat ottaa askeleen apilasta niittyyn, niin sekin onnistuu. Monissa niittysiemenseoksissa onkin apilaa mukana.
Valkoapila on hyvä valinta nurmikon paikkaamiseen, nurmikon sekaan kylvettäväksi sekä korvaamaan nurmikko kokonaan.
Mitä sinun pihasi kaipaa?
Jos oman nurmikkosi tai puutarhasi tila mietityttää, Puutarhakartoitus on palvelu juuri sinulle.
Käydään yhdessä pihasi läpi ja löydetään ratkaisut, joilla voit nauttia siitä juuri sinulle sopivalla tavalla.
