Maa peittoon kasveilla
Mitä ovat maanpeitekasvit ja miksi niitä kannattaa istuttaa?
Luonnossa ei ole tyhjää tilaa.
Kun katsot maahan luonnossa, siellä ei ole missään tyhjää tilaa. Kaikkialla, missä kasvit vain voivat kasvaa, ne myös kasvavat. Puiden ja pensaiden alla, kallion koloissa, kivien päällä, sammalmättäiden seassa, lammikoissa ja niiden rannoilla.
Jos haluat helppohoitoisen ja monimuotoisuutta tukevan puutarhan, kannattaa ottaa luonnosta mallia ja käyttää tällaista kerroksellisuutta omalla pihallakin.
Maanpeitekasvit ovat se kasvillisuuskerros, joka kasvaa kaikkein alimpana, muiden kasvien alla ja joka peittää maan.
Joka paikkaan löytyy kasvi, joka viihtyy siellä. Aurinkoisille niityille, puuttomalle suolle, paahteisille kallioille, kuiville ja hiekkaisille rinteille, jopa varjoon toisten kasvien juurelle. Kasvien tehtävä on olla kaikkialla, missä vain pystyy kasvamaan. Sinä voit tehdä päätöksiä siitä, mitä kasveja puutarhassasi kasvaa.
Älä jätä tyhjää tilaa puutarhaan.
Puutarha ei ole luonnosta irrallinen saari ja jotta se voisi hyvin, kannattaa siellä mukailla luonnossa hienoiksi hioutuneita systeemejä. Luonnossa ei ole paljasta maata. Jos puutarhassasi on, niin ei ole kauan. Tyhjä, paljas mullan pinta on paikka, johon jokainen kasvi haluaa kasvaa. Alue, jonka valtaa se, joka ensiksi ehtii ja nopeiten valtaa kaiken käytettävissä olevan tilan.
Kasveja, jotka viihtyvät missä vain ja leviävät tehokkaasti, kutsutaan puutarhoissa usein rikkaruohoiksi. Mitä kestävämpi kasvi, sen tehokkaammin se leviää joka paikkaan. Katso vaikka voikukkaa ja kaikkia niitä paikkoja, missä se kasvaa. Pensaiden alla, kiveysten raoissa, talon alla, asfaltin halkeamissa. Varjossa, paahteessa, kukkapenkissä ja metsässä. Siksi se onkin niin tehokas valloittamaan tilaa itselleen.
Rikkaruohoja vastaan taistellaan moninaisin keinoin. Niitä kitketään, poltetaan, myrkytetään ja peitetään erilaisin katekankain. Silti ne kasvavat uudelleen pienistä juurenpaloista, tuhansista siemenistä ja varren palasista. Ne odottavat aikaansa, kunnes katekangas hapertuu ja ne pääsevät sen läpi. Ne etsivät juurimattosi reunat ja kasvavat sen alta. Se ei ole niille este, ainoastaan hidaste.
Maanrakennuskankaat ja juurimatot ovat lyhytaikaisia ratkaisuja. Kasvit ovat sinnikkäitä ja viisaita ja löytävät tiensä kaikkialle sinne, missä niillä vain on mahdollisuus kasvaa. Jos haluat taistella rikkaruohoja vastaan luonnon omin keinoin, jätä turhat muovikankaat ostamatta. Niistä vapautuu mikromuoveja maaperään ja ne eivät ole lainkaan niin kestäviä kuin voisi luulla.
Rikkaruohojen on vaikeampaa asettua kasvamaan sinne, missä kasvaa jo jotain. Jos maa ei ole paljasta, niin itävä siemen ei saa valoa eikä ravinteita samaan tapaan kuin tyhjällä mullan pinnalla.
Luonnossa on oma aluskasvillisuuskerroksensa, joka on sopeutunut elämään toisten kasvien alla ja varjossa. Nämä ovat kasveja, jotka peittävät paljaan maan pinnan kaikkialta, missä sitä on. Tällaisia kasveja voi ja kannattaakin käyttää myös puutarhassa. Siellä niitä kutsutaan maanpeitekasveiksi. Niiden tarkoitus on muodostaa tiivis, tasainen kasvusto, joka peittää paljaan maan pinnan. Tämä auttaa pitämään rikkaruohot kurissa ilman muoveja ja myrkkyjä.
Toki täysin et kitkemiseltä välty puutarhassa koskaan, mutta sopiva maanpeitekasvi on pitkäikäisempi ja tehokkaampi keino pitää rikkaruohot poissa kuin katekankaat.
Maanpeitekasveista löytyy valinnanvaraa joka lähtöön. Esittelin tänään Instagramin puolella muutamia suosikkejani ja olipa vaikeaa valita listaan vain viisi! Onneksi tänne blogiin voi rönsyillä enemmän ja esitellä peräti kymmenen ihanaa maanpeitekasvia niin aurinkoisiin kuin varjoisiinkin paikkoihin. Tästä löytyy varmasti jokaiselle jotain!
Parhaat maanpeitekasvit aurinkoon
Ajuruohot (Thymus)
Timjami on varmasti useimmille tutuin ajuruohojen sukuun kuuluva kasvi. Sen lisäksi, että se on hyvä kasvi keittiöpuutarhaan, se toimii loistavasti maanpeitekasvina aurinkoisilla paikoilla. Ajuruohojen sukuun kuuluu useita muitakin matalia ja maanmyötäisesti kasvavia lajeja, jotka sopivat kauniisti puutarhaan.
Esimerkiksi harmaa-ajuruohosta löytyy aivan ihania, mattomaisen peittäviä lajeja, jotka kukkivat upeasti alkukes
Kaikki ajuruohot ovat myös pölyttäjien mieleen ja saat niiden avulla houkuteltua hyönteisiä puutarhaasi. Tämä taas edistää esimerkiksi hyötykasvien pölytystä, jolloin saat satoa enemmän.
Ajuruohot ovat olleet ehdottomasti tämän kesän suosikkikasvieni joukossa, joita olen suositellut asiakkaille hyvin monenlaisiin paikkoihin. Kivikoihin, rinteisiin, kukkapenkkien reunuksiin, kauniiseen hyötykasvimaahan ja haudoille. Ajuruohot sopivat lähes joka paikkaan. Ne eivät ole aggressiivisimpia leviäjiä ja tulevat toimeen muiden kasvien kanssa. Eivät siis välttämättä myöskään blokkaa sinnikkäimpiä rikkaruohoja - esimerkiksi juolavehnä kasvaa kyllä ajuruohomättäästä iloisesti läpi.
Sammalleimu (Phlox subulata)
Sammalleimu muodostaa paksun, sammalmaisen maton maahan ja ilahduttaa kesällä runsaalla kukinnalla punaisen, violetin ja valkoisen sävyissä. Se sopii ajuruohojen tapaan aurinkoisiin paikkoihin ja esimerkiksi kivikkoihin tai kivimuurien päälle, joista se kasvaa kauniisti valuen alaspäin.
Sammalleimu on kasvupaikkansa suhteen vaatimaton ja pärjää vähällä hoidolla. Parhaaseen loistoonsa se kuitenkin pääsee aurinkoisilla kasvupaikoilla.
Sammalleimu on se kasvi, joka on meinannut saada minut ajamaan autolla ojaan, kun bongaan sen jostain ohi ajamastani pihasta, jossa se rönsyää värikylläisenä mattona rinnettä pitkin. Tämä on se kasvi, jolla saat pihaasi väriä! Tämä on se kasvi, jolla voit korvata nurmikon siellä, missä et kuitenkaan oleskele etkä välitä leikata nurmikkoa.
Patjarikko (Saxifraga Arendsii -Ryhmä)
Patjarikko muistuttaa jossain määrin sammalleimua, mutta on kasvutavaltaan hentoisempi. Senkin lehdet muodostavat sammalmaista, tasaista pintaa, mutta kukat nousevat pienen varren päässä korkeammalel saaden aikaan melko metsäisen vaikutelman.
Patjarikko viihtyy kivikoissa ja käytävien reunoilla ja on kasvultaan varsin hillitty.
Itse olen käyttänyt patjarikkoa omassa puutarhassani juurikin kiveysten väleissä. Ostetun taimen voi jakaa helposti pienempiin palasiin, joita voi asetella ahtaisiinkin väleihin. Se on juuri sellainen pieni ja söpö yksityiskohta, mitä kaipaan omaan puutarhaani. Sen voi laittaa kaikkiin niihin paikkoihin, mihin ei mahdu mitään muuta. Kerrassaan ihana kasvi!
Lamohietakirsikka (Prunus pumila var. depressa)
Jos kaipaat vähän rotevampaa maanpeitekasvia, lamohietakirsikka on oivallinen valinta. Se on maanmyötäisesti kasvava, tiiviin lehdistön muodostava, kestävä kasvi.
Lamohietakirsikka rakastaa aurinkoa ja pääseekin parhaiten oikeuksiinsa paikassa, jossa se saa valoa ja lämpöä riittävästi.
Lamohietakirsikka soveltuu sellaisiin paikkoihin, joihin kaivataan hieman järeämpää maanpeitekasvia. Se kasvaa nopeammin kuin tässä esitellyt pikkukasvit ja sillä saa helposti peittoon esimerikisi rinteitä tai muita pihan haasteellisempia paikkoja.
Kirsikkana se rakastaa aurinkoisia kasvupaikkoja ja pääseekin sellaisessa parhaiten edukseen. Keväisin se ilahduttaa sievillä valkoisilla kukilla ja syksyllä siihen kasvaa tummanpunaiset marjat, jotka tosin eivät hurmaa maullaan juuri muita kuin lintuja, mutta ovat kuitenkin teoriassa ihmisellekin syötäviä.
Lamohietakirsikka tarvitsee puuvartisena hieman enemmän hoitoa kuin pehmeävartiset kasvit. Vanhemmiten sillä on taipumusta kuivattaa vanhempia haarojaan, jolloin niitä kannattaa (lähinnä esteettisyyssyistä) leikata pois. Samoin liian pitkiksi venähtäneitä versoja voi lyhentää.
Mikä sinun pihaasi sopisi?
Puutarhakartoitus on suunnattu kaikille, jotka haluavat oppia ymmärtämään omaa pihaansa paremmin.
Käydään puutarhasi yhdessä läpi ja saat ammattilaisen näkemyksiä siihen, miten saat sen parhaaseen loistoonsa.
Maanpeitekasvit puolivarjoon ja varjoon
Lehtotaponlehti (Asarum europaeum)
Taponlehteä on siunattu hurjalla nimellä ja se kieliikin sen myrkyllisyydestä. Sitä on käytetty rohtokasvina, mutta käyttökohteet ovat jo aikanaan olleet sellaisia, jotka kielivät siitä, että kasvi ei ole turvallsiimmasta päästä. Sitä on käytetty oksennuttamiseen, loisten häätämiseen ja ei-toivottujen raskauksien päättämiseen. Niin, ja rotanmyrkkynä.
Sanomattakin selvää, että nykypäivänä se kannattaa jättää ainoastaan koristekäyttöön.
Taponlehteä on pidetty pahantahtoisten noitien kasvina ja on uskottu, että se saattaa aiheuttaa sairauksia ja jopa keskenmenoja ohi käveleville ihmisille. Ja niin kaikkia, joilla on kasvanut puutarhoissaan taponlehteä, on voitu syyttää noituudesta, jos kuka tahansa lähellä asuva on kohdannut melkeinpä mitä vain terveydellisiä vaikeuksia.
Todellisuudessa kasvi ei aiheuta ohikulkijoille mitään, mutta syömään sitä ei kannata ruveta. Kasvia on käytetty ainakaan esimerkiksi vaatekoin häätämiseen, matolääkkeenä, rotanmyrkkynä ja ei-toivottujen raskauksien lopettamiseen. Tämä kertonee riittävästi siitä, että se ei lukeudu turvallisiin rohtokasveihin.
Lehtotaponlehti on Suomessa luonnonvarainen, joskin vaarantunut laji. Paikallisuutensa vuoksi se onkin aivan erinomainen puutarhakasvi, sillä se soveltuu osaksi kotoista ekosysteemiämme erinomaisesti.
Maanpeitekasvina taponlehti sen sijaan on loistava. Se muodostaa tiiviin ja kauniin, tummanvihreän kasvuston varjoisiin paikkoihin, kuten pensaiden alle. Auringossa se ei viihdy, joten hallitsematonta leviämistä ei tarvitse pelätä, vaan taponlehti pysyy siellä, missä haluat sen pysyvän. Se leviää erittäin maltillisesti.
Taponlehden lehdet ovat halkaisijaltaan viitisen senttiä ja kasvavat niin vieri vieressä, että sen alta ei yleensä pääse kasvamaan mikään muu, eli se hoitaa virkansa maanpeitekasvina erinomaisesti.
Rönsyansikka (Waldsteinia ternata)
Rönsyansikkaa oli toisaalla kuvailtu “maanpeitekasvien työhevoseksi”. Tämä onkin sinänsä erittäin kuvaava nimitys, sillä se on kestävä ja luotettava, jokapaikan maanpeitekasvi, jota käytetään runsaasti esimerkiksi julkisten paikkojen istutuksissa.
Parhaimmillaan rönsyansikka on samankaltaisissa paikoissa kuin taponlehtikin, pensaiden alla ja puolivarjoisissa paikoissa, mutta ei säikähdä aurinkoisiakaan kasvupaikkoja. Se on hieman voimakkaammin leviävä, mutta harvemmin rupeaa ongelmaksi missään.
Tiiviin ja peittävän kasvuston muodostava rönsyansikka on erinomainen keino pitää rikkaruohot kurissa luonnon omin keinoin.
Ansikka saattaa kuulostaa nimenä mansikalta ja näiden kasvien ulkonäössäkin on paljon samaa. Ei lainkaan sattumalta, sillä kasvit ovat sukulaisia. Keväisin rönsyansikkaan tulee sievät keltaiset kukat, jotka muistuttavat paljon mansikan kukkia. Rönsyansikkaan vaan ei muodostu syötävää, paisunutta kukkapohjusta, kuten mansikkaan.
Talviot (Vinca)
Talvioiden sukuun kuuluu Suomessa koristekasveina käytetyt iso- ja pikkutalvio, joista jälkimmäisenä mainittu on huonattavasti yleisempi.
Pikkutalvio on kestävä, hento ja pienikokoinen maanpeitekasvi, joka viihtyy pensaiden ja aidanteiden alla, kivikoissa, talojen seinustoilla ja hyvin monenlaisissa paikoissa.
Se on ainavihanta, eli tuttavallisemmin ikivihreä, eli sen tummanvihreät lehdet säilyttävät värinsä läpi talven. Tämä onkin mukava ominaisuus, sillä kun talvio paljastuu keväällä lumen alta, se on jo valmiiksi vihreä.
Keväällä se kukkii viehättävin, usein sinisin tai violetein kukin, mutta myös valkokukkaisia lajikkeita löytyy. Kokovihreiden lajikkeiden lisäksi tarjolla on myös kirjavia, joiden lehdisä on keltaisia kuvioita.
Isotalvio on pientä sukulaistaan harvinaisempi puutarhakasvina, eikä ole yhtä voimakkaasti leviävä. Kaikilla alueilla se ei välttämättä talvehdi lainkaan, mutta ainakin itse olen saanut sen täällä Tampereella kolmosvyöhykkeellä säilymään hyvin hengissä hortensian juurella.
Talviot ovat kaiken kaikkiaan hyviä ja kestäviä maanpeitekasveja, joiden lisääminen on erittäin helppoa. Ne lähtevät kasvuun yksittäisestä verson palasta, joka painetaan maata vasten esimerkiksi kiven avulla. Tämä toki on osin myös syy siihen, että kasvia pidetään potentiaalisesti haitallisellakin tavalla leviävänä, joten jos kitket ylimääräistä pikkutalviota puutarhastasi, älä heitä versoja kompostiin tai tontinreunan epämääräiseen kasaan - ne lähtevät kasvamaan siellä.
Varjoyrtti Pachysandra terminalis
Nimi kertoo jo paljon tästä kasvista. Varjoyrtti kasvaa varjossa. Jopa niin varjossa, että kun alkukesästä kävin Pinsiön taimistolla kasviostoksilla, löytyi varjoyrtit myyntipöytien alta, varjosta.
Tämä on erinomainen maanpeitekasvi niihin syvän varjoisiin paikkoihin. Varjoyrtti muodostaa niihin tiiviin kasvuston, josta muiden kasvien on vaikea kasvaa läpi.
