Kysy puutarhurilta: Ripsiäiset
Ripsiäisen syöntijälkeä
Kasveissa on ripsiäisiä!
Olen kesän aikana saanut muutamia kyselyitä ripsiäisiin liittyen. Miten kannattaisi toimia, kun huonekasveihin iskee ripsiäisinvaasio? Se voi joskus levitä salakavalasti aika pahaksikin, ennen kuin oireet huomataan. Pahimmassa tapauksessa kasveja kuolee näiden pienten siivekkäiden kynsissä.
Kaikki huonekasvien tuholaisten torjunta lähtee liikkeelle aina tuholaisen tunnistamisesta, sillä samat keinot eivät toimi kaikkiin eivätkä kaikki kasvissa liikkuvat hyönteiset ole vaarallisia.
Yleisimmät kasvituholaiset on esitelty kattavasti Huonekasvibiologiaa -verkkokurssilla sekä kirjassa ja näistä löytyy tietoa myös niiden tehokkaaseen ja turvalliseen torjuntaan.
Tämä julkaisu on kooste asiakkaille antamistani vastauksista. Lukemalla jutun saat neuvoja ripsiäisen turvalliseen ja tehokkaaseen torjuntaan. Jos siis olet havainnut kasveissasi ötököitä ja tunnistanut ne ripsiäisiksi, niin älä panikoi. Peli ei ole menetetty.
Kaikki, mitä huonekasveista tulisi tietää. Selkeässä, visuaalisessa ja helppotajuisessa paketissa, jotta voisit pohjata huonekasviesi hoidon tietoon arvailun sijaan.
Mistä ripsiäiset tulevat?
Yleinen riesa, joka voi pesiytyä kotiin mistä vain.
Ripsiäiset ovat nykyisin valitettavan yleinen riesa huonekasveilla. Se johtuu monesta toisiinsa liittymättömästäkin asiasta. Ripsiäisiä esiintyy paljon esimerkiksi kauppapuutarhoilla ja isoilla kasvihuoneilla. Näissä kierto on niin nopea, että kunnollista torjuntaa ei pystytä tekemään, vaan näillä panostetaan lähinnä ennaltaehkäisyyn, jolla pidetään tuholaiskannat pieninä ja vauriot minimissä.
Niinpä ripsiäisiä voi tulla kotiin esimerkiksi leikkokukista, ruukkuyrteistä, hedelmistä tai mistä tahansa elävänä kotiin tuodusta kasvimateriaalista. Suomessa on myös reilut 130 luonnonvaraista ripsiäislajia, jotka voivat myös lentää sisään ikkunasta.
Ripsiäisen toukka saattaa jonkin aikaa elellä myös mullassa, joten on mahdollista, että invaasio lähtee liikkeelle mullasta. Tämän vuoksi neuvonkin itse jättämään ne halvimmat mullat kauppaan, koska jos tuote tehdään hinta eikä laatu edellä, niin saatetaan joustaa esimerkiksi puhtaudesta. Isojen toimijoiden, kuten Kekkilän ja Biolanin mullat ovat yleisesti laadukkaita.
Ripsiäinen lisääntyy munimalla kasvisolukon sisään, jossa munat ovat turvassa oikeastaan kaikilta niihin kohdistunilta ulkomaailman uhilta. Niihin ei siis toimi torjunta-aineet eikä luontaiset vihollisetkaan voi syödä niitä. Tämä tekee ripsiäisen torjunnasta vaikeaa. Lisäksi ripsiäisnaaras voi neitseellisesti synnyttää koiraspuolisia poikasia, paritella niiden kanssa ja lisääntyä tällä tavalla, jolloin invaasio voi lähteä liikkeelle yhdestä ainoasta ripsiäisestä.
Miten ripsiäisiä torjuntaan?
Markkinoilla on kahdenlaisia kemiallisia torjunta-aineita kasvituholaisiin. Toiset toimivat vain osuessaan suoraan hyönteiseen ja toiset ovat niinsanottuja systeemisesti toimivia aineita. Systeeminen aine imeytyy kasvin nestekiertoon lehtien kautta. Näiden aineiden vaikutus alkaa hitaammin, mutta kestää pidempään. Systeeminen torjunta-aine tappaa hyönteisen, kun se imee kasvinestettä, johon myrkky on ehtinyt imeytymään.
Kontaktin vaativat aineet ovat yleensä pyretriinipohjaisia ja niiden käytössä on oltava erittäin huolellinen. Pyretriini saattaa toimia ripsiäisiin, jos kyseessä ei ole aineelle vastustuskykyinen kanta, mutta koska aine vaikuttaa vain suorassa kontaktissa hyönteisiin, niin sitä täytyy käyttää paljon. Kaikkien lehtien ylä- ja alapintojen tulee kastua myrkystä. Tällä aineella torjunta pitää myös uusia viikon välein kahdeksan viikon ajan. Ja juuri sen takia sen kanssa niin monella menee mönkään. Torjunta-aineen käyttömäärissä pihistellään ja kuuria ei jakseta jatkaa niin pitkään. Samoin sillä tulisi käsitellä kaikki taloudessa olevat kasvit, oli niillä oireita tai ei. Tämä voi tulla kalliiksi, sillä ainetta tarvitaan paljon.
Ripsiäisten torjuntaan käytetään yleensä systeemisiä torjunta-aineita, sillä niillä saadaan hävitettyä myös se seuraava sukupolvi, joka vielä lymyää munina kasvisolukon sisällä.
Systeemisissä aineissakin on ongelmansa ja suurimpana näistä on se, että niitäkään ei osata käyttää oikein. Torjunta-aineisiin tulisi suhtautua kuin antibiootteihin, eli käytetään vain havaittuun tarpeeseen, riittävän isolla annoksella, käyttöohjeen mukaan ja kuuri loppuun asti. Valitettavan moni kuitenkin joustaa näistä, myrkyttää varmuuden vuoksi ja käyttää ainetta liian vähän. Tämä johtaa vastustuskykyisten kantojen syntyyn, joita on liikkeellä jo useita, joten torjunta-aineen toiminnasta ei ole ihan täysiä takeita.
Mikä on vaihtoehto?
Ötököistä eroon ötököillä
Itse suosin biologista torjuntaa, jota Suomessa myy Tarhurin Apu (www.tarhurinapu.fi). Ripsiäisiin paras on kesärikkaluteen ja ripsiäispetopunkin yhdistelmä. Nämä ovat ripsiäisen luontaisia vihollisia, jotka löytävät ripsiäiset ja syövät ne. Jos kasveja on paljon, niin saattaa vaatia toisen käsittelyn myöhemmin, että kaikki kuolevat, eikä välttämättä pahitteeksi ole välillä ottaa ennaltaehkäisyyn ripsiäispetopunkkeja (ne ovat edullisempia kuin kesärikkaluteet ja niitä saa pienemmissä erissä).
Biologisen torjunnan mahtava puoli on se, että sille ei voi kehittyä vastustuskykyä ja se on varsinaista älytorjuntaa. Kun tuholaisia tojutaan elävillä hyönteisillä, joilla on silmät ja nälkäinen suu, niin ne kyllä etsivät ja löytävät ruuanlähteiden luo.
Biologisen torjunnan tehoa lisää, jos kasvit ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Torjunnan aikana kannattaa pitää tilan tuuletusikkunat kiinni, sillä kesärikkalude voi siivekkäänä torjuntaeliönä karata ikkunasta ulos.
Kasvinsuojelun kotikonstit
Monet yrittävät torjua kasvituholaisia kotikonstein, kuten vesi-saippua-öljy -seoksilla. Öljyjen käytössä torjuntaan on se ongelma, että öljy tukkii kasvin ilmaraot ja saattaa tukehduttaa sen. Siksi öljyjen käytössä tulee olla varovainen, sillä pahimmassa tapauksessa torjunnalla voidaan saada vielä enemmän tuhoa aikaan kuin tuholaiset ovat alun perin aiheuttaneet.
Torjunnassa tulisi aina käyttää vain hyväksyttyjä torjunta-aineita, jotka löytyvät Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä. Esimerkiksi yleisesti käytetty mäntysuopa ei listalla ole, eikä sitä kannata käyttää. Varsinkaan ulkona oleville kasveille mäntysuopaa ei pidä käyttää, sillä tuote sisältää aineita, jotka ovat haitallisia muillekin kuin kasvintuhoojille. Kotikonstit myös harvoin ovat oikeasti riittävän tehokkaita ripsiäisten torjunnassa.
Ensiapuna ripsiäisten torjuntaan voi käyttää niinkin simppeliä keinoa kuin kasvien viemistä ulos. Koska Suomessa on luonnonvaraisia ripsiäisiä, täältä löytyy myös niiden luontaisia vihollisia. Ennen kasvin ottamista takaisin sisään, kannattaa kuitenkin tarkistaa, että sen mukana ei ole ylimääräisiä matkaajia.
Periaatteessa ripsiäisten hävittäminen on mahdollista pelkällä vedelläkin, mutta se vaatisi kaikkien kasvien pesemistä muutaman päivän välein, ainakin pari kuukautta putkeen, jotta kaikki kuoriutuneet toukat saisi huuhdottua pois ennen kuin ne kasvavat aikuisiksi ja saavat siivet.
Ripsiäisten torjunta voi olla melkoinen savotta, mutta se on voitettavissa, kun se tehdään huolellisesti, päämäärätietoisesti ja loppuun asti.
Nosta huonekasviosaamisesi uudelle tasolle.
Huonekasvibiologiaa -verkkokurssin avulla vältät pahimmat virheet kasviesi kanssa ja pidät kotiviidakkosi hyvinvoivana ja kauniina.
Opit, miten kasvi elää ja toimii ja saat kattavasti tietoa siitä, miten annat sille parhaat mahdolliset elinolosuhteet. Tutustut yleisimpiin huonekasvien ongelmiin sekä siihen, miten voit välttää ne.
